Tarve vapauttaa itsensä vanhasta tavastaan olla, tehdä asioita ja ilmaista itseään.
Vailla tietoa siitä millainen uusi tapa on. Vapaus antaa sen löytää uomansa luonnostaan. 
Muotoutua sellaiseksi kuin se kussakin hetkessä on hyvä, ilman ennalta määrättyä suhdekehystä: 
"tuollainen minä olen", "näin minä toimin".

Vapaus keskittyä asiaan kerrallaan. 
Luottaa siihen että muut asiat voivat järjestyä parhain päin vaikka päästäisin kaikki langat käsistäni.
Luopuisin tarpeestani kontrolloida kaikkea.

Tuntuma siitä ettei luotettujen opettajien viisaudesta ole enää ammennettavaa. 
Että on opittava luottamaan itseensä. 
Annettava vanhojen määritelmiensä siitä miten tulisi olla ja elää, väistyä pois tieltä.
Kuunnella sisäistä tietoaan. 
Levittää siipensä ja antautua niiden varaan.


 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Joko olet muistanut pelätä tänään?

Unelma

Elämän tarkoitus?