Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2021.
Kuva
  Katselin eilen tositapahtumiin perustuvaa elokuvaa The Zookeeper's Wife, jossa salakuljetettiin juutalaisia sianruoan seassa turvapaikkaan entisen eläintarhan tiloihin perustetun sikalan varjolla. Näen tuon ajan tapahtumissa valitettavan paljon yhtymäkohtia tähän päivään. Sain eilen myös eräässä tilaisuudessa seurata kuinka luontevasti keskusteltiin ihmisten erottelusta passilla ja myöhemmin muisteltiin isovanhempien sota-aikojen koettelemuksia, oivaltamatta sitä että olemme itse kokemassa sotaa juuri nyt. Aamulla heräsin kesken unen, jossa olin juuri ryhtymässä leikkimieliseen uintikilpailuun. Tajusin että teen alitajuista surutyötä 12-vuotta jatkuneen harrastuksen päättymisestä. Harrastuksen jonka avulla olen pitänyt terveyttäni ja toimintakykyäni yllä. Nyt saan vain lasin takaa seurata kun toiset pääsevät siitä nauttimaan. Jopa mahdollisuus avantouintiin on paikoin evätty. Kuinka kävikään yhdessä yössä niin, vieläpä katkeransuloisesti itsenäisyyspäivän alla, että huomattavan s
Kuva
  Zenos Frudakis - Freedom Sculpture Jo kauan ennen kuin globaali eliitti alkoi viihdyttää itseään nöyryyttäen maailman kansalaisia brändäämällä kausiflunssaa lukemattomilla eri varianteilla, olen usein ajatellut vielä joku kaunis päivä avautuvani julkisesti kohtaamistani yhteiskunnan epäkohdista. Tuo päivä on nyt koittanut. Harmillisesti aika kultaa muistot ja olen ehtinyt unohtaa useita käymistäni selviytymistaisteluista, mutta ehkäpä pystyn silti tarjoamaan teille jonkinlaisen kokonaiskuvan. Katson antaneeni oman panokseni yhteiskunnalle. Olen 19-vuotta täytettyäni ehtinyt työskennellä kahvila-konditoriassa, kokannut varuskunnalle, tiskannut isossa hotellissa, ollut ravintola-apulaisena, elektroniikkatyöntekijänä, laatuvastaavana, järjestelmäsuunnittelijan assistenttina, valmistanut laiteasentajana elämää ylläpitäviä laitteita, ajanut jakeluautoa, laatinut työohjeita, ohjannut nuoria ja kehitysvammaisia, opettanut tietotekniikkaa, perustanut yhdistyksen, kirjoittanut hankkeen, haken
Kuva
Jos olet elossa, asioita on enemmän hyvin kuin huonosti.  Siinä kohtaa kun tuo on ainoa lohtua tuova ajatus, voisi kai puhua pohjakosketuksesta. Ainoa suunta on ylös. Elämälläni ei ole muuta merkitystä kuin kuinka se on koskettanut toisten elämää.  Muutahan meistä ei jää kun täältä lähdemme. Toivottavasti jätän jälkeeni lämpöä ja rakkautta. Ei ole muuta antaa. Jos emme anna menneisyytemme määrittää meitä, sen että olemme hengissä pitäisi olla erinomainen lähtökohta mihin tahansa. Kaikki on vielä mahdollista. Aina voi aloittaa puhtaalta pöydältä, jos rohkenee pöytänsä puhdistaa. Muuttaa elämänsä suunnan.  Päästää irti menneisyyden painolasteista, itseään rajoittavista uskomuksista ja ehkä jonain päivänä  voi olla jopa kiitollinen kaikista niistä askelista jotka ovat tähän hetkeen johtaneet.  Kuinka arvostatkaan lämpöä, kun olet kohdannut kylmyyttä. Kuinka arvostatkaan vapautta, kun sinut on vangittu. Kuinka arvostatkaan valoa pitkään jatkuneen pimeyden jälkeen.

Unelma

Kuva
  Tiedustelin äskettäin eräässä ryhmässä ihmisiltä yhtä unelmaa sellaisesta maailmasta jota he haluavat olla luomassa. Jäin miettimään vastausta omalla kohdallani. Jotenkin koen että kaikki lähtee siitä miten yksittäinen ihminen viihtyy omissa nahoissaan. En viittaa tällä nyt tyytyväisyyteen omasta kehosta tai sen ulkokuoresta vaan pikemminkin siihen että ihminen tuntee itsensä ja arvostaa ja rakastaa itseään. Hän ymmärtää, ettei hänen arvonsa ja rakastettavuutensa ole riippuvainen hänen suorituksistaan tai aikaansaannoksistaan, ei kerätystä maallisesta mammonasta tai meriiteistä, vaan hän on rakastettava, arvokas ja ainutlaatuinen ihan vain olemalla aidosti juuri sellainen oma itsensä kuin on. Keskustelin asiasta mieheni kanssa ja esille nousi mm. että vapaa energia olisi hyvänä lähtökohtana sille että ihmiset voisivat elää omavaraisesti sellaista elämää kuin haluaisivat ja toteuttaa itseään. Ilmainen energia ei kuitenkaan vielä toisi ihmisiä oman itsensä äärelle, mutta koen että nämä

Toivon kipinä

Kuva
  Havahduin tänään ajatukseen miten kuluneen reilun vuoden ajan meidän jokaisen surun ja mielipahan kokemukset on ikään kuin sanattomalla sopimuksella mitätöity, koska takuulla maapallolta löytyy satojatuhansia, ehkäpä miljoonia ihmisiä joilla on ollut rankempaa ja vaikeampaa. Kuitenkin jokaisen kokemus on ainutlaatuinen ja tälle ihmiselle hänen olosuhteissaan ja elämäntilanteessaan merkityksellinen. Se että muilla on ehkä asiat huonommin, ei tee yksittäisen ihmisen kokemuksesta yhtään vähäisempää. Kuitenkin näin meistä suuri osa on tiedostamattamme opetettu ajattelemaan tätä tiedostamattomien ihmisten toimesta. Syyllistetään syömään lautanen tyhjäksi kun Afrikassa lapset näkevät nälkää. Edellyttääkö se syyllistämistä että oppii arvostamaan jotain. Arvostan terveyttä, mutta syyllistämälläkään en tule vastuulliseksi toisten terveydestä. Syyllistämisen, tuomitsemisen ja vähättelyn sijaan voisimme sallia toistemme tulla nähdyiksi ja kuulluiksi ja ehkä siten ennaltaehkäistä ylisukupo

Jokainen hetki on mahdollisuus valita

Kuva
  Uskon että elämän tarkoitus on nähdä sitä niin monelta kantilta, ettei enää pysty tuomitsemaan ketään. Olemme jokainen tällä matkalla juuri oikeassa kohtaa omaa polkuamme ja koemme maailman siitä tietoisuudesta käsin. Jokaisen kokemus on ainutlaatuinen ja juuri hänelle oikea, vaikka näkisimmekin asiat eri tavoin. Lienee parasta mitä voimme tehdä, on puhua rohkeasti omaa totuuttamme ja sallia jokaiselle omat ratkaisunsa sen suhteen kuinka toimii omaa kehoaan ja terveyttään koskevien asioiden suhteen. Elämästä ei selviä hengissä. Kellään ei ole takeita jäljellä olevien päivien määrästä. Ehkäpä voisimme kunnioittaa toistemme valintoja sen suhteen kuinka ne haluamme elää. Sydämestäni toivon, että mahdollisimman moni tekee nämä valintansa rakkaudesta elämään, eikä kuoleman pelosta käsin. Yllä taannoinen kommenttini erääseen blogikirjoitukseen. Nykymaailmassa kykenee harvoin näkemään asiat ja kirjoittamaan tuollaisesta sisäisen rauhan tilasta käsin. Siksi halusin tekstin tähän liittää, kos

What I choose to create today?

Kuva
  Past year has offered lots of contrast to the world which I am willing to create with my energy, thoughts and actions. I am grateful for the clarity it brought to my values. It has strengthened my perceptions of what is meaningful and important. I notice how the contrast is trying to suck me into its vortex, making me focus all my attention to its own impossibility and to create more chaos. That’s why I choose, in this important era, to focus to verbalize what is important to me, to focus my attention to that and to feel gratitude and joy about my future creation.  On the timeline I visualize through the eyes of my soul, love, joy and harmony prevail. Everyone has the birthright to be just as they are, a possibility to live in a place which they feel as their home in their heart. People are able to do things that bring them joy. They use their gifts to bring beauty, joy and strength around them. People are able to see each other’s unique gifts and to empower and encourage them to dev

Vaikuta kohtaloosi

Kuva
  Otsikon ajatuksena on avata lukijalle motiivini tämän tekstin tuottamiseen. Intentio siitä että kirjoitus synnyttyään tavoittaisi juuri ne oikeat ihmiset. Saada aikaan ketjureaktio, joka havahduttaisi toimimaan jonkun sellaisen, jolla on hallussaan valtava aiemmin käyttöön valjastamaton potentiaali, mahdollisuus saada aikaan ihmeitä. Nyt tarvitaan ihme. Ehkä tavalliselta arjessaan pakertavalta ihmiseltä on mennyt tämä ohi, mutta tapaamme olla ja elää ihmisinä luonnollista, inhimillistä, koskematonta elämää, on perustavanlaatuisesti puututtu, pysyväksi kaavailluilla tavoilla jotka toteutuessaan heittävät itsenäisyytemme puolesta taistelleiden uhraukset häpeilemättömästi hukkaan. Jos meiltä viedään oikeus päättää omasta kehostamme, oikeus liikkua ja hengittää vapaasti, oikeus ilmaista tunteitamme ilmein ja elein, oikeus koskettaa, oikeus tehdä työtä, oikeus harrastaa, oikeus kokoontua, oikeus laulaa, oikeus juhlia häitä, hautajaisia, lasten syntymää ja elämän kohokohtia, mitä meille tä

Joko olet muistanut pelätä tänään?

Kuva
Vuoden 2018 aikana kuoli 54 523 henkilöä. Siis noin 149 henkilöä vuorokaudessa. Alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen menehtyi vuoden 2018 aikana lähes 1 700 henkeä. Siis 4-5 henkilöä vuorokaudessa. Kansallinen pandemia siis! Suljettiinko alkot? Eristettiinkö markettien keppana- ja limuviinahyllyt keltaisten nauhojen taakse? Otsikoitiinko viinalle altistuneita lööpeissä päivittäin? Vuoden 2018 aikana 810 henkilöä teki itsemurhan. Siis 2-3 henkilöä päivittäin. Julistettiinko kansallinen hätätila? Ohjattiinko ihmisiä ennaltaehkäisevästi terapiaan? Nyt on sitten Pirkanmaalla kokonaista kuusi ihmistä saanut positiivisen testituloksen PCR-testistä, jonka soveltumattomuuden virusten testaamisen totesi jo Nobel palkittu keksijänsä aikoinaan. Linnaan siis kaikki jotka eivät ymmärrä pysyä kotona mielikuvitusvirusta pelkäämässä ja koronanyrkistä päähän heitä jotka uhmaavat vahvaa maskisuositusta, josta sosiaali- ja terveysministeriön teettämän maskiselvityksen perusteella ei

Elämän tarkoitus?

Kuva
  Yllä oleva kuva kuvastaa hienosti sitä elämän liukuhihnaa, jolla suurin osa meistä täysin kyseenalaistamatta köröttelee menemään. Täysin kyseenalaistamatta, koska näin meidät on kapalosta alkain ehdollistettu tekemään. Moniko meistä on kyseenalaistaessaan saanut vastineen ”ei koulua, vaan elämää varten”? Oikeammin sitä varten että sinusta tuotetaan loppuun hiotun yhteiskuntakoneiston toimintansa mielekkyyttä kyseenalaistamaton tuottava osanen, joka sen enemmittä päätään asialla vaivaamatta liukuu samaa rataa edeltäjiensä lailla, koska niin on aina tehty ja tullaan aina tekemään. Eihän maailma pyöri, jos havahdutaan pohtimaan sen mielekkyyttä että keskiverto ihminen käyttää elämästään työntekoon yhtäjaksoisesti keskimäärin kymmenen vuotta yhtä soittoa.  Vai pyörisikö?  Näiden kymmenen vuoden väliin kun ujutamme lepo ja loma-ajat, luovutamme siis parhaat elinvoimaisimmat ja loppua kohden myös ne heikkokuntoisemmatkin vuotemme nimellistä rahallista korvausta vastaan asioiden tekemiseen