Ronja Beata

  Nämä sanat löysivät minut tänään;  "On selkeästi todettu, että keskiverto yksilön elämä on hypnoottista, eli valtaosa miehistä ja naisista elää täysin erilaista elämää kuin olisi tarkoitus. Ei edes yksi miljoonasta tunne olevansa vapaa elämään sellaista elämää kuin hän sisäisesti tahtoisi elää. Hänestä on tullut maailman mielipide itsestään ja tätä mielipidettä hän tottelee ennemmin kuin oman olemuksensa lakeja. Tässä mielessä hän elää hypnoosin vallassa. Hän elää harhaluulossa että on keskiverto ihminen joka elää keskiverrossa materiaalisessa maailmassa vain toivoen pakenevansa sieltä kun kuolee ja pääsee paikkaan jota kutsuu taivaaksi. Tämä ei ole tarkoitettu määritelmä elämän suunnitelmalle ja tarkoitukselle. Oman sisäisen olemuksen kuunteleminen ja elämän ilmaiseminen siten kuin se vaistomaisesti tahtoo tulla ilmaistuksi, on sellainen perusta elämälle, jonka mestarit paljastavat olevan ainoa todellinen elämäntapa." - Kaukoidän mestareiden elämä ja opetukset /  Dr Wayne

  On ollut pitkään takaraivossa, että olisi tärkeää kirjoittaa häpeästä. Aiheeseen liittyvä kirja on keikkunut hyllyssäni varmaan puoli vuotta ja nyt siihen syventyessäni olen oivaltanut että nimenomaan häpeällä on paljon tekemistä sen kanssa miksi me suomalaiset kansana emme lähde niin hanakasti barrikadeille omia oikeuksiamme puolustamaan samassa mittakaavassa kuin muualla maailmassa. Tässä tätä kirjoittaessani huomaan itsessäni tarvetta löytää synonyymit aihepiirissä loppuun kalutuille sanoille, joista jokaisella tuntuu nykyään olevan vastakkain asettelun kaiku. Tämä juontaa juurensa siitä että meillä on evolutiivisesti sisäänrakennettu kyky luoda mielessämme alitajuisia kytköksiä ja mielleyhtymiä asioiden välille täysin mielivaltaisesti. Näin opimme pienenä varomaan kuumaa uunia, kun joku huutaa ”poppa!” ja isona varomaan salaliittoteoreetikkoa kun joku sanoo ”valtaväestö”. Ja sanassa ”salaliittoteoreetikko” on puolestaan häpeän kaiku ja häpeää suomalainen pelkää enemmän kuin kuole